Vierailukohteita

Puolanka-Pirtti -museo

Puolanka-Pirtti eli Puolangan museo on rakennettu alun perin 1910-luvulla Lylykylässä, 26km päässä Puolangan kirkonkylästä. Sieltä rakennus on siirretty myöhemmin nykyiselle paikalleen. Puolangan museo on yli 100 vuotta vanha.

Puolangan museon kokoelma koostuu seuraavien teemojen esineistöstä: maatalous, käsityöt, arjen esineistö yleensä, puolankalainen suksiteollisuus, maanpuolustus, luontaistalous, eränkäynti ja lasten lelut/lapsuus.

Ajallisesti kokoelmat käsittävät esineitä pääasiassa 1800-1900 -luvilta, luontaistalouden aikaista käyttötavaraa ja esineistöä. Luontaistalous on osa omavaraistaloutta, joka oli Suomessa yleistä maaseudulla 1800-luvun lopulle saakka. Luontaistalouden toimintayksikkönä on ruokakunta, joka voi koostua yksittäisestä perheestä tai koko suvusta.

Toinen kamari ja osittain myös pirtti on kalustettu huonekaluilla, jotka ovat peräisin 1910-luvun alkupuolelta. Esineistöä on nähtävillä myös pihapiirissä sijaitsevassa aitassa.

Aukioloajat

  • Puolangan museo on avoinna seuraavan kerran kesällä 2023, aukioloajat ilmoitetaan myöhemmin.

Osoite : Koskikatu 3, 89200 Puolanka

Kukkulan talo

Vuonna 1899 Isa Aspin veli Jaakko Asp rakensi Kukkulan talon. Yli 120-vuotias rakennus on toiminut niin perheen kotina, postina, säästöpankkina kuin loma-asuntonakin. Nykyään talo toimii kulttuuri- ja vierailukohteena sekä Isa Asp-seuran toimipaikkana.

Aukioloajat

  • Talo on auki kesäisin, ja siellä järjestetään näyttelyitä.

Isa Asp-seura

Puolangan Kirkko

Puolangan kirkko on Kuopion hiippakunnan Kajaanin rovastikuntaan kuuluvan Puolangan seurakunnan kirkko, joka sijaitsee Puolangan kunnan keskustaajamassa. Puolangan kirkko on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna 1954. Sen on suunnitellut yliarkkitehti Olavi Sortta (Lastenlinnan ja Tilkan suunnittelija) Nykyinen kirkko on rakennettu vanhan kirkon viereen, joka tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna 1949.

Kirkko on ns. kolmilaivainen pitkäkirkko, jossa kirkkosali on jaettu pylväsriveillä kolmeen osaan eli laivaan ja kirkko on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen, jonka päädyssä on alttari. Tiilestä ja puusta valmistettu kirkko on torniton ja sen katto ulottuu lähes maahan asti.

Tyyliltään rakennus muistuttaakin keskiaikaisia kivikirkkoja. Kirkkorakennuksen pinta-ala on 403 neliömetriä ja siinä on n. 350 istumapaikkaa. Kirkon vieressä oleva kellotapuli valmistui samana vuonna kuin itse kirkko eli vuonna 1954.

Kirkon alttaritaulun on maalannut taitelija Paavo Tolonen vuonna 1982. Kirkon sankarihautausmaan muistomerkki on kuvanveistäjä Walter Mikkolan teos vuodelta 1955. Puolangan kirkossa on Kangasalan Urkutehtaan vuonna 1958 rakentamat urut.

Aukioloajat

  • Puolangan kirkko on ns. Tiekirkko. Tiekirkko on aivan tavallinen kirkko, joka tarjoaa matkailijoille erilaisen levähdyspaikan aina kesäkuun alusta elokuun puoliväliin asti.

Puolangan seurakunta

Osoite: Kirkkokatu 1, 89200 Puolanka

Hautausmaat

Puolangan vanha kirkkomaa

Puolangan kirkon lähistöllä sijaitseva vanha kirkkomaa on yksi vanhimmista näkyvissä olevista historiallisista muistomerkeistä Puolangalla. Hautausmaa on ollut käyttämättömänä jo yli sadan vuoden ajan. Hautausmaalla lepää muun muassa Isa Aspin sydänystävä Joel Backman.

Osoite: Kirkkokatu 1, 89200 Puolanka

Huosiusniemen hautausmaa

Huosiusniemen hautausmaa sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä kirkosta Puolankajärven Kirkkoselän ja Taivallahden välisellä niemellä seurakunnan omistaman lukkarin virkatalon Valkolan maalla. Hautausmaan nimi tulee vanhasta sanasta huosin, joka tarkoittaa tuohisuikaleista tehtyä puuastioiden ja lattioiden pesuun tarkoitettua pesuvälinettä.

Siunauskappelihuoneen ikkunaa koristaa puolankalaisen taidemaalari Niilo Hyttiseltä tilattiin lasimaalaus työnimeltään Kaipaus.

Osoite : Huosiusniementie 11, 89200 Puolanka

Latvan kylähautausmaa

Kotilankylällä Paljakkavaaran juurella sijaitseva hautausmaa syntyi tarpeesta saada vainajat nopeasti maan poveen, jottei heitä tarvinnut kuljettaa kymmenien kilometrien päässä sijaitseviin kirkkomaihin. Latvajärven Rauhanniemi on ollut hautausmaana ainakin 1800-luvun puolivälistä lähtien. Perimätiedon mukaan ensimmäinen haudattu vainaja olisi ollut joku Talkkunamäen mummu.

Osoite : Rauhaniementie 3, 89140 Kotila

Lylykylän hautausmaa

Lylykylän hautausmaa sijaitsee Suomen valtion omistamassa Lylyjärven Kirkkosaaressa ja se on ainoa Puolangalla edelleen käytössä oleva saarihautausmaa. Perimätiedon mukaan saaren männyssä oli aikoinaan kaiverrettuna vuosiluku 1729.

Näin ollen Lylykylän hautausmaa on Suolijärven saarihautausmaatakin vanhempi ja toimi mitä ilmeisimmin aikanaan sekä puolankalaisten että myös lähellä Lylykylää asuvien suomussalmelaisten viimeisenä leposijana. Saareen pääsee kesäisin veneellä, jota voi lainata seurakunnalta.

Osoite : Lylykyläntie 223, 89200 Puolanka

Sankarihautausmaa

Puolangan sankarihautausmaa perustettiin talvisodan alettua kirkkovaltuuston päätöksellä 21.1.1940. Suomen sodissa kaatuneiden hautausmaalla on Walter Mikkolan suunnittelema sankaripatsas ”Vartiossa oleva sotilas”, joka paljastettiin 2.10.1956.

Osoite : Kirkkokatu 1, 89200 Puolanka

Suolijärven hautausmaa ja Suolijärven saarihautausmaa

Suolijärvellä sijaitsee kaksi hautausmaata. Vanha hautausmaa sijaitsee Kirkkosaaressa, joka tunnetaan myös nimellä Karhusaari. Hautausmaa on Ylä-Kainuun ensimmäinen virallinen hautausmaa, jonka perustamiseen Turun piispa Juhana Brovallius antoi luvan 1749 ja joka oli toiminnassa 1749 – 1881.

Hautausmaalla sijaitsee vuonna 1969 pystytetty puolankalaissyntyisen arkkitehti Jouko Heikkisen suunnittelema useita metrejä korkea, kivistä muurattu, vaikuttava muistomerkki. Venematka saarelle on noin kolme kilometriä Suolijärven yleiseltä rannalta (Kota)

Suolijärven nykyinen ja käytössä oleva hautausmaa on ollut käytössä 1800-luvun loppupuolelta alkaen.

Osoite : Suolijärventie 71, 89330 Suolijärvi

Törmänmäen hautausmaa

Törmänmäen hautausmaa sijaitsee Voipuanjärven itärannalla. Pitkien, jopa yli neljänkymmenen kilometrin vaikeiden etäisyyksien vuoksi kyläläiset tekivät 1885 aloitteen oman hautausmaan saamiseksi ja jo seuraavana vuonna saatiin senaatilta lupa hautausmaan perustamiseen kylän yhteismaalle.

Osoite: Voipuantie 17, 89110 Törmänmäki

Isa-Aspin patsas

Isa-Aspin patsas paljastettiin Puolangan keskustassa Isa Aspin puistossa 12.11.2002, jolloin tuli kuluneeksi 130 vuotta runoilijan kuolemasta. Sen veisti kuvanveistäjä Niilo Rikula. Patsashankkeen myötä syntyi myös Kainuun Isa Asp Seura ry. vuonna 2004. Nykyisin patsas sijaitsee Puolangan kirkon viereisessä puistossa.

Osoite : Kirkkokatu 1, 89200 Puolanka

Askanmäen kotiseututalo

Kainuun vanhimpiin taloihin kuuluvan Askanmäen rakennukset ovat pääosin 1873 palon jälkeiseltä ajalta. Askanmäen (Keskitalon) tilan rakennusryhmä on kylän sydän. Kotiseututalona toimiva leveärunkoinen maalaamaton päärakennus on vuodelta 1874, mutta osittain rakennettu uudelleen ja katettu päreellä 1900-luvun lopussa.

Päärakennus ja piharakennukset, talli ja puodit, muodostavat umpipihan, jonne tullaan päärakennuksen ja puotirakennuksen välitse. Askanmäen kantatilan rakennuksia kuten aittoja ja paja on säilynyt eri puolilla Askanmäen vaaraa myöhemmin erotettujen tilojen pihapiireissä.

Uusitalon päärakennus on Askanmäen jaon vuodelta 1915. Alanteen asuinrakennus on 1930-luvulta, Kiviharjun vuodelta 1949, Tapiolan ja Pellonpään 1961. Maiseman ajallista syvyyttä lisäävät savupirttinä toiminut rakennus, joka on mahdollisesti 1600-luvulta, sekä uhripuiksi mainittu kuusikko.

Askanmäen talo oli merkitty jo Claes Claessonin 1650 laatimaan Kajaanin läänin karttaan. Askanmäen kantatila oli Kainuun vauraimpia ja suurimpia tiloja, pinta-alaltaan yli 2000 hehtaarin suuruinen. Tila jaettiin 1913 alussa kolmeen osaan, Keskitaloksi, Alataloksi ja Uusitaloksi. Uusitalon päärakennus valmistui jaon aikaan ja Alatalon päärakennukseksi tuli sittemmin purettu Keskitalon pihan länsisivulla ollut rakennus. Askanmäki tunnettiin jääkäriliikkeen etappitalona Hyrynsalmen Hallan talon jälkeen matkalla pohjoiseen.

Osa Askanmäen talon vanhoista rakennuksista, kuten pihan länsisivulla ollut asuinrakennus ja sen pirttiosa, siirrettiin jaon yhteydessä 1960-luvun alussa Holapan tilan pihapiiriin.

Osoite : Askanmäentie 25, 89200 Puolanka

Tiaisen torppa

Tiaisen kruununmetsätorppa on kertova esimerkki Pohjois-Suomen asutushistoriaan 1800-luvulla olennaisesti kuuluvasta kruununmetsätorppalaitoksesta.

Puolanka kuuluu Kainuun Kuhmon ja Suomussalmen ohellla niiden seitsemän kunnan joukkoon, joissa on ollut eniten eli yli sata kruununmetsätorppaa 1901. Tiaisen pihapiiri on säilyttänyt hyvin torppavaiheen aikaisen asunsa ja sen rakennukset kertovat Kainuun talonpoikaisesta rakentamistavasta 1800-luvun lopulta eteenpäin.

Auhonkylässä, Kalhamajärven pohjoisrannalla on Tiaisen paritupaisen asuinrakennuksen lisäksi navetta, lampola, talli, lato, riihi ja savusauna. Asuinrakennus on rakennettu Kainuussa 1800-luvulla tyypilliseen tapaan, ensin pirtti ja sen jälkeen kamari sekä niiden väliin kylmä eteistila. Hirsirakennus on vuoraamaton ja siinä on ollut kuten muissakin pihapiirin rakennuksissa tuohikatto.

Vuonna 1999 päättyneiden kunnostustöiden jälkeen vanha Tiaisen torppa siirtyi Metsähallituksen hoitoon ja hallintaan.

Tiaisen torppa

Osoite: Tiaisentie 12, 89200 Puolanka